Suomalainen luova talous on kuin se yksi kaveri, jolla on kaikki edellytykset tähdeksi – maailmanluokan osaamista, uniikkeja tarinoita ja kansainvälistä vetovoimaa – mutta joka edelleen istuu lähiökapakan nurkkapöydässä. Erityisen selvästi tämä näkyy maakunnissa, missä potentiaali odottaa vain rohkeaa tekemistä ja määrätietoista kehittämistä.
Luovasta taloudesta kasvuvoimaa
Kun katsotaan suomalaisia alueellisia kehitysstrategioita siellä loistaa kärkikahinoissa teknologia ja teollisuus. Kasvu on Suomessa pitkään tehty niin ennustettavilla tavoilla, että uusien asioiden kokeileminen hirvittää. Suomessa luovan talouden BKT on alempi kuin muissa Pohjoismaissa ja kasvun varaa olisi. Keinoäly ja kvanttitietokoneet tulevat muuttamaan myös sisältöteollisuutta ja skaalautuvat sisällöt ovat tulevien sukupolvien huomion keskipisteenä. Miksi sitten sisältöteollisuus puuttuu niin monen alueen strategiasta?
Miten päästä alkuun?
Matka luovan talouden kasvuun alkaa usein palveluista – ja hyvä niin. Audiovisuaaliset tuotannot toimivat tehokkaana luovan talouden käynnistäjänä. Alueelle saapuva elokuvatuotanto käyttää majoitus, liikkumis ja rakennuspalveluita sekä tuo uutta osaamista. Av-alan tuotannot luovat välittömiä työpaikkoja, vahvistavat paikallisia palveluita ja generoivat uusia investointeja. Yksittäisen tuotannon vaikutukset voivat olla miljoonaluokkaa, kun huomioidaan sekä suorat että epäsuorat taloudelliset hyödyt.
Menestyvä luova talous vaatii kuitenkin kokonaisvaltaista strategiaa. Kunkin alueen kannattaa laatia oma luovan talouden kasvusopimus, joka pohjautuu alueen vahvuuksiin. Jokaisen alueen täytyy löytää oma supervoimansa. Se voi olla maagisia kuvauspaikkoja, digiajan infraa tai pelinkehittäjiä. Tärkeintä on, että tunnistetaan ne helmet, joita muilla ei ole.
Palveluliiketoiminnasta pyritään sitten portaittain kasvamaan kestävämmin vaurautta tuovaan IP:n kehitykseen eli elokuvien, tv-sarjojen, pelien tai musiikin kehittämiseen ja tuottamiseen alueellisesti. Oman IP:n kehittäminen on kuitenkin kuin maratonille lähtö: siihen kannattaa valmistautua. Alueellisen strategisen painopisteen siirtäminen IP:n kehittämiseen ei kannata, ennen kuin substanssiosaaminen, tuotannollinen kypsyys ja rahoitusverkostot ovat riittävällä tasolla.
Tampere on rakentanut oman luovan talouden kasvunsa strategisesti ja teki ison harppauksen tänä keväänä kun alueellinen toimija osti osake-enemmistön kansainvälisen mediayhtiön Suomen tytäryhtiöstä. Pitkäjänteinen työ liiketoimintaosaamisen kehittämisessä, verkostojen luomisessa ja lukuisat oppitunnit tuotantojen parissa toivat alueen ansaitseman kasvuloikan.
Maakunnalle näkyvyyttä ja vetovoimaa
Jo palveluliiketoimintaa aloitellessa kannattaa panostaa siihen, että alueen strateginen viestintä on valmiina. Strateginen markkinointi esimerkiksi leffatuotantojen ympärillä rakentaa alueellista brändiä ja vetovoimaa. Tuotantojen ei tarvitse edes fiktiivisesti sijoittua kuvausalueelle – innovatiivisella markkinoinnilla voidaan hyödyntää myös kulissien takaista materiaalia alueen tunnettuuden kasvattamisessa. Sekä luovaa taloutta että markkinointia ymmärtävät ammattilaiset kannattaa osallistaa jo aikaisessa vaiheessa tuotantoihin. Lisäksi kokeneen ATL-Liaison palvelun sitouttaminen vahvistaa onnistumisen mahdollisuuksia, mikäli alueelta ei löydy valmiiksi osaamista korkean tason kansainvälisten suhteiden johtamisesta tv- ja elokuva-alalla.
Mutta muista tämä: markkinointi ilman budjettia on kuin yrittäisi voittaa formulakisat polkupyörällä. Oleellista on, että markkinointiin varataan riittävä budjetti ja sen toteutus suunnitellaan ammattilaisten kanssa. Ilman strategista markkinointia merkittävä tuotanto voi jäädä hyödyntämättä alueen vetovoiman kasvattamisessa. Joten pidä melua kaikesta mitä teet alueella!
Ilmiöitä, merkitystä ja pitovoimaa
Kulttuuri ei ole mikään ylimääräinen koristus arkemme kakussa – se on se liima, joka pitää yhteisöt kasassa. Investointien ja näkyvyyden lisäksi kulttuuri vahvistaa heimoidentiteettiä ja tuo merkitystä ja iloa asukkaiden elämään. Alueella järjestettävät elokuvan ensi-illat tai muut elämykselliset kokemukset jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Alueellisen identititeetin vahvistaminen tuo merkityksellisyyttä elämään ja vauhdittaa kaikkea yhteistyötä alueella. Kulttuuri saa ihmiset juurtumaan ja kukoistamaan.
Kohti kestävää kasvua
Onnistumistarinoita on jo nyt useita Suomen helminauhassa: Kansainvälisiä tuotantoja on kuvattu Lapissa, Oulussa, Tampereella, Kolilla ja vaikka missä. Mutta mikään näistä helmistä ei ole tippunut tyhjästä vaan vaan in määrätietoisen työn tulos.
Menestysresepti on yksinkertainen, mutta ei helppo. Tässä viisi vinkkiä alueelliseen kasvuun:
- Tunnista vahvuutesi ja kerro niistä
- Rakenna pohja kuntoon ennen pilvilinnoja, keskity liiketoimintaosaamisen kehittämiseen luovaan talouteen
- Verkostoidu kuin huomista ei olisi. Tee rakentavaa ja hyvähenkistä yhteistyötä niin Suomen kuin Pohjoismaidenkin sisällä
- Investoi osaamiseen – se maksaa itsensä takaisin – ota avuksi kauttamme maan parhaat luovan talouden liiketoimintajohtajat ja heidän verkostonsa. Käytä kokeneita fasilitaattoreita yhteistyön tukena
- Rakenna tukevia siltoja silloin kun rakennat – luo luottamusta
