Suomalaisen audiovisuaalisen alan kansainvälistymisen rakenteelliset esteet tunnetaan hyvin. Rahoituksen pirstaleisuus, kotimarkkinan pienuus ja jakelukanavien rajallisuus ovat olleet keskustelun ytimessä vuosikausia. Mutta entä jos suurimmat esteet ovatkin näkymättömiä? Entä jos ne ovat syvällä kulttuurissamme ja ajattelussamme – niin syvällä, ettemme edes huomaa niiden olemassaoloa?
Kaikki alkaa Lutherista. Tai no, ei ihan kaikki, mutta yllättävän moni suomalaisen mentaliteetin erityispiirre juontaa juurensa luterilaiseen ajatteluun. Lutherin mullistava ajatus kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta Jumalan edessä on ollut rakentamassa pohjoismaista tasa-arvoa ja demokratiaa. Tämä perintö on ollut keskeinen tekijä hyvinvointivaltiomme rakentamisessa ja taloudellisessa menestyksessä.
Mutta samalla perintö on jättänyt meihin myös varjon. Vaatimattomuuden ihannointi, kärsimyksen arvostaminen ja menestyksen karsastaminen ovat syöpyneet syvälle suomalaiseen kulttuuriseen DNA:han. ”Synnytä lapsi, juo kuppi kahvia ja palaa hommiin” – tässä lauseessa tiivistyy suomalainen ihanneihminen. Ei valiteta, ei nosteta meteliä itsestään, tehdään vain työtä ja kärsitään hiljaa.
Tämä mentaliteetti on luonut paradoksaalisen menestyksen pelon, joka on erityisen vahva luovilla aloilla. Suomalainen kulttuuri rakastaa kaatuvia sankareita. Matti Nykäsen tarina kiehtoo meitä enemmän kuin vaikkapa Linus Torvaldsin – koska Nykäsen tarinassa on tuo tuttu kaari ylhäältä alas. Me emme luota menestyjiin. Me odotamme hetkeä, jolloin he kompastuvat.
Tunnistatko nämä pelo? Viisi viheliäistä kompastuskiveä.
Pelkääminen on inhimillistä ja usein järkevää. Se on evolutiivinen ominaisuus, joka on suojellut meitä vaaroilta läpi historian. Mutta joskus vanhat, aiemmin hyödylliset pelot muuttuvat kahleiksi maailman muuttuessa.
- Menestymisen pelko
Tunnista nämä ajatukset: Jos menestyn liikaa, muut alkavat kadehtia. Menestys tekee ihmisestä ylimielisen. Kunnon ihminen ei korosta saavutuksiaan.
Todellisuus kertoo toista: Suomalaisten menestystarinoiden kautta syntyy uusia menestystarinoita. Rovion menestys synnytti kokonaisen pelialan ekosysteemin. Kun Lordi voitti Euroviisut, se avasi oven koko suomalaiselle musiikkiviennille. Menestys ruokkii menestystä ja luo mahdollisuuksia muille.
Kokeile ajatella näin: Minun menestykseni inspiroi muita. Kun onnistun, voin auttaa muita onnistumaan. Menestys ei ole nollasummapeliä – päinvastoin, se luo uusia mahdollisuuksia koko alalle.
- ”Meitä ei ymmärretä maailmalla” -syndrooma
Tunnista nämä ajatukset: Suomalainen huumori on niin erikoista, ettei sitä voi kääntää. Meidän tarinamme ovat liian paikallisia. Emme ole tarpeeksi kiinnostavia kansainvälisille yleisöille.
Todellisuus kertoo toista: Tuntematon sotilas on myyty kymmeniin maihin. Kaurismäen elokuvat ovat kulttisuosikkeja Ranskassa. Sisä-Suomen pikkukylään sijoittuva Karppi-sarja on Netflix-hitti. Juuri omaperäisyys ja paikallisuus tekevät tarinoista kiinnostavia.
Kokeile ajatella näin: Mitä aidommin kerromme omaa tarinaamme, sitä universaalimpi siitä tulee. Kulttuurinen erityisyytemme on vahvuus, ei heikkous.
- Kulttuuri-identiteetin menettämisen pelko
Tunnista nämä ajatukset: Kansainvälistyminen amerikanisoittaa kulttuurimme. Jos teemme kansainvälistä sisältöä, menetämme oman äänemme. Pitää suojella suomalaista kulttuuria ulkopuolisilta vaikutteilta.
Todellisuus kertoo toista: Pohjoismaiset rikosdraamat ovat luoneet kokonaan uuden genren maailmalle – Nordic noirin. Ruotsalainen kulttuuri ei ole kadonnut minnekään, vaikka siellä on tehty kansainvälistä sisältöä jo vuosikymmeniä. Päinvastoin, ABBA ja Astrid Lindgren ovat vahvistaneet ruotsalaista kulttuuri-identiteettiä.
Kokeile ajatella näin: Vahva kulttuuri-identiteetti kestää kansainvälistymisen. Mitä vahvemmin tunnemme juuremme, sitä rohkeammin voimme kurottaa maailmalle.
- Epäonnistumisen pelko
Tunnista nämä ajatukset: Jos epäonnistun, kaikki muistavat sen ikuisesti. Parempi olla yrittämättä kuin epäonnistua julkisesti. Suomessa ei saa tehdä virheitä.
Todellisuus kertoo toista: Supercell on tehnyt kymmeniä pelejä, joista vain murto-osa on julkaistu. Rovio teki 51 peliä ennen Angry Birdsiä. Suomen startup-kenttä on täynnä yrittäjiä, jotka ovat oppineet aiemmista epäonnistumisistaan ja rakentaneet sen jälkeen menestystarinoita.
Kokeile ajatella näin: Jokainen epäonnistuminen on askel kohti onnistumista. Epäonnistuminen ei määritä minua, vaan se miten reagoin siihen.
- Kontrollin menettämisen pelko
Tunnista nämä ajatukset: Jos emme kontrolloi kaikkea itse, kaikki menee pieleen. Ulkopuoliset eivät voi ymmärtää meidän tapaamme tehdä asioita. Kansainväliset kumppanit pilaavat meidän visiomme.
Todellisuus kertoo toista: Remedy Entertainment on tehnyt menestyksekkäästi yhteistyötä maailman suurimpien pelitalojen kanssa. Suomalaiset tuotantoyhtiöt ovat onnistuneesti tehneet yhteistuotantoja ympäri maailmaa. Suurimmat menestykset syntyvät usein juuri silloin, kun uskallamme luottaa kumppaneihin.
Kokeile ajatella näin: Kontrollin jakaminen ei tarkoita sen menettämistä. Luottamus ja yhteistyö avaavat ovia, joita emme yksin pystyisi avaamaan.
Sisäisestä ristiriidasta tasapainoon
Kun Suomea rakennettiin itsenäiseksi, tehtiin radikaali päätös: pieni kansakunta voi menestyä vain, jos jokainen sen jäsen saa kehittää vahvuuksiaan niin pitkälle kuin mahdollista. Tasa-arvoinen ja korkeatasoinen koulutus oli avain siihen, että Suomi nousi kokoaan suuremmaksi tekijäksi. Tämä sama periaate pätee edelleen – nyt vain globaalilla pelikentällä.
Menestyksen esteet eivät ole kiveen hakattuja. Ne ovat kulttuurisia rakenteita, joita voimme muokata. Luterilaisen perinnön hyvät puolet – tasa-arvo, demokratia, yhteisvastuullisuus – ovat edelleen arvokkaita. Suomalainen integriteetti ja työteliäisyys vievät meidät maailmalla pitkälle, kunhan uskallamme avata oven ja olla rohkeasti osa kansainvälistä yhteisöä. Siellä on tällä hetkellä tarvetta ihmisille, jotka eivät vain heiluttele käsiään vaan tarttuvat toimeen. Meidän ei tarvitse muuttua amerikkalaisiksi menestyäksemme – päinvastoin, meidän pitää olla rohkeasti sitä mitä olemme.
Luterilainen geneettinen arvopohjamme ei katoa minnekään, joten meidän tulee sietää sisäistä ristiriitaa onnistuaksemme. On mahdollista olla samaan aikaan vaatimaton ja kunnianhimoinen. Voi olla sekä työteliäs että nauttia menestyksestä. Voimme olla ylpeistä juuristamme ja kulttuuristamme ja silti kurkottaa maailmalle. Voimme sekä epäonnistua että onnistua.
Suomalainen av-ala on täynnä tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi. Meillä on ainutlaatuinen näkökulma, vahva tekninen osaaminen ja kyky viedä projektit maaliin. Nyt tarvitaan vain rohkeutta astua esiin ja ottaa paikkamme maailman tarinankerronnan kartalla. Olkoon suomalaisen av-alan 11. käsky siis: Rakasta onnistumista – omaa ja toisten.
